Kysymys: "Mikä on parhain ja huonoin puoli hevosessasi?"
Apua mitä kysymyksiä-meininki jatkuu... Meillähän on tallissa toki useampikin hevonen mutta koska tämä on Aladdinin blogi, tutkaillaanpa siis sitä.
Aladdinin paras puoli on tietenkin se että se hurjan komea! Haha, sisäinen kauneus blaablaa, kyllä kun tuota ukkoa tuossa pihassa päivittäin katselee niin onhan se ehdottomasti plussaa että se on ilo silmälle ;) Mitä, ai että ei ravihevosen tarvi olla hieno, pääasia että pyörä pyörii, vai? No, niinhän se kieltämättä totuus kyllä on mutta kuten joka kerta ennen raveja tapaan sanoa, ei sijoituksista väliä, pääasia että näytetään hyvältä!! Ja nyt sitten te tosikot siellä ruutujen takana, älkäähän ottako kaikkea niin kovin vakavasti...
Miesten Mies <3
No onhan Aladdinissa paljon muutakin hyvää kuin pelkkä komeus. Se on joka tilanteessa 100% toimiva, järkevä hevonen vailla erityisiä oikkuja. Se syö hyvin ja on hyvä rehunkäyttäjä. Se ei stressaa kuljetuksia tai paikanvaihdoksia, päinvastoin jos niin voisi sanoa niin se jopa tuntuu nauttivan reissaamisesta! Ajo-ominaisuuksiltaan se on kotona huippuluokkaa. Tästä voidaan kuitenkin hypätä suoraan Aladdinin huonoimpiin puoliin; kilpailutilanteessa se on useimmiten aivan poissa kartalta. Olisi kiva tietää mitä sen päässä startin aikana liikkuu, kun se kyllä lähtee lujaa, mutta sitten se alkaa pikkuhiljaa jätättää, kiihdyttääkseen taas lopussa vauhtiaan ja tavoittaen muita. Emme ole vielä tätä mystistä takasuoranjarruttelua saaneet ratkottua, mistä se oikein voisi johtua. Radalta tullessaan se on ollut oikeasti väsyneen oloinen vain parisen kertaa, ja ainakin toisella niistä se oli varmuudella kipeä.
Onko se vain niin kakara ettei tajua mistä ravikilpailussa on kyse, vai onko se niin mullikka kommunisti että se ei vaan kertakaikkiaan viitsi antaa itsestään oikein mitään ulos? Tiedossa on että se todellakin pääsee ja jaksaa, mutta miksi se ei voi tehdä niin myös startissa? Tässäpä meillä hommaa saada Lölli antamaan radalla kaikkensa. Vakavissani olen miettinyt ruunaustakin, vaikka hevonen onkin muuten fiksu ja toimiva, mutta onko se vain niin kovapäinen ettei halua palvella ihmistä, ja nöyristäisikö ruunaus sitä sopivasti? Vai kävisikö siinä niin, että sen jälkeen se ei menisi enää sitäkään vähää... Mene ja tiedä. Ei se ruunaus nyt kuitenkaan päällimmäisenä vaihtoehtona ole, sitäpaitsi meidän tuurilla sehän kuitenkin kuolisi siihen, heh.
*Huomio! Luukku 8 ilmestyy sitten vasta joskus iltapäivän/illan puolella sunnuntaina. Huominen on niin raskas ja pitkä päivä hautajaisineen ym. ja olemme yön poissa kotoakin (no on täällä mummi ja koirat ja kissa ja hevoset ja lapset jajaja) että pääsen kirjoittelemaan luukkutekstiä vasta palattuamme. Koittakaahan kestää vaikka tiedänkin kuinka malttamattomina joulukalenteria joka päivä odotatte! ;)*
Alladin on kyllä hieno. :) Tuolta Sirin ja Marjon blogista olen tänne välillä piipahtanut ja kun selvisi, että olet käynyt Luomalla, piti Siriltä kysyä, että kukas Hanna sä oot. :) Samaan aikaan kävit, kun minäkin Luomalla. Ja sellainen sattumakin, että isäsi soitti joskus vuosia sitten mulle, hän olisi halunnut ostaa mun satulan. :)
VastaaPoistaSulla oli silloin kadehdittavan hieno keltainen satulahuopa ja oikee enkkusatula jonka olit saanut synttärilahjaksi tms., kun mä taas paukutin menemään sillä tuhatkilosella armeijasatulalla :P Ja hoidit Annaa. Toi satulahomma on kyllä mysteeri, miksi ihmeessä se sen sulta olis halunnut ostaa? Jossain vaiheessa ostettiin kyllä Kustaalta (tai sen kautta, en muista oliko se Eilan vai Jaanan vai kenen) yksi armeijasatula mut siitä on jo ihan tuhottomasti aikaa, mitä, 20 vuotta :D
PoistaMiten sä voit muistaa satulahuovan värin ja kaikki... :) Satula ja huopa on vieläkin tallessa, sen verran rakas lahja silloin, ettei ole vieläkään raaskinut hävittää. Se armeijansatula painoi kyllä törkeesti, Jatuksellahan mäkin sitä käytin, mut sit sain oman yllärinä joululahjaksi. :)
VastaaPoistaMuistelin, että teidän isä soitti joskus, ja olisi sulle sen satulan siis ostanut. Meiän isät oli aikoinaan työkavereita ja tais tuo homma isän kautta jotenkin mennä. Ei pysty muistaan niin tarkkaan. ;)