15.

Jopa tosiaan meinasi tämän päivän hiittireissu karahtaa karille jo alkumetreillä. Meidän hevoskoppi siis lähti keskiviikkoaamuna korjaamolle jarruremonttiin ja oletus oli että se on saman päivän aikana valmis. No, tyypillisesti homma lähti menemään heti pieleen, kun etukäteen hommatut mitkälie jarrupalat, -levyt, -kengät, whateverenedestiedämitkä olivat kuitenkin väärät. Tilanteen kuin tilanteen pelastava Super-Iskäni kuitenkin huristeli pitkinpoikin Pirkanmaata ja sai kuin saikin toimitettua oikeat osat korjaamolle vielä saman päivän puolella. No, tokihan olimme kaikki siinä uskossa että kyllä koppi torstaina on jo valmis. Vaan ähhähää eipäs ollutkaan! Korjaamolta sanottiin että koppi on valmis perjantaina kello kymmenen. Ihan kiva, sikäli, että kymmeneltä meidän olisi pitänyt olla jo puolimatkassa kohti Teivoa jotta ehdimme sovitulle kimppahiitille ja ylipäätään hiitiltä kotiin ennenkuin Vesan olisi lähdettävä töihin.

Minä en sitten kuitenkaan lähtenyt paikanpäälle riehumaan kuten edellisessä tekstissäni uhkasin, vaan aamukahdeksalta soitin korjaamolle. Esitin asiani että kröhöm, kun tuo tilanne on se että tarvitsemme koppia NYT eikä kymmeneltä. Korjaamon setä siihen: "Tuolla se koppi on jo isäs auton perässä kiinni." Aha, öö, no hienoa, kiitos! :D Kyllä Super-Iskä hoitaa homman kuin homman! <3 Ja hetken kuluttua koppi olikin jo kotipihassa, uusine jarruineen kovaa käyttöä odottamassa. Täydellisesti aikataulussa otimme siis suunnan kohti Teivoa. Alakatoksilla oli hevosautoja vieri vieressä mutta sattumalta samalla hetkellä rivistä lähti yksi yhdistelmä pois, ja niinpä tuikkasimme oman koppimme syntyneeseen rakoon. Vapaa katoskin löytyi, samoin hiittiseura. Ei muuta kuin hevoset valjaisiin ja radalle. Huomasin siinä että kappas, hevosella on kilpakärryt mutta minulla matkassa hiittipiiska :) Ohhoh, sillähän ylettyi melkein kutittelemaan Aladdinin korvia :D No ei nyt sentään, mutta olipas todella hankalaa käsitellä moista viuhaketta sopivanmittaisen sijaan.

Lämmitimme hevosia kolme kierrosta ja pienen kävelypätkän jälkeen heitettiin pari epämääräistä voltintapaista ennenkuin lähdettiin matkaan. No, lähtiväthän ne heposet molemmat, oikeaan suuntaan ja oikeassa askellajissa. Ensimmäinen kaarre meni mukavasti mutta takasuoralla kaveri repesi laukalle. Aladdin jokseenkin hölmistyi kun kaveri jäi takavasemmalle ja jarrutteli itsekin kovasti pyynnöistäni huolimatta. Kohta kaveri löysi ravirytminsä ja hurautti taas rinnalle ja ohi. Vähän ajan kuluttua iski kuitenkin uusi laukka, ja sama kuvio toistui. Kyllä minun heppa ainakin oli ihan pihalla, kiemursi ja vängersi. Välillä vauhti oli lähempänä kolmeakymmentä, välillä se tyssäsi miltei kokonaan. Kolme kierrosta harrastettiin tätä hassua radankiertämistä ja kokonaisaika painui vähän alle neljänkymmenen. Ei tämä nyt ihan ollut sellainen hiitti mitä olin viimeistelyksi kaavaillut :D No, hölkkäkierros ja radalta pois tallinmäkeen palauttelemaan. Tänään en siis aikonutkaan ajaa kuin yhden pitkän hiitin tuplahiitin sijaan.

Katokselle tultua hevonen oli jo hyvin palautunut, ja pesujen jälkeen syke oli vielä matalammalla kuin aiemmilla kerroilla, sen puoleen kaikki hyvin. Mutta kotimatkan aikana kertasin ja vertasin aiempia hiittejä ja nyt tätä, ja totesin tämänpäiväisen lämmityksen olleen melko riittämätön suhteessa hiittivauhtiin. Yleensähän olen siis ajanut hölkkäkierrosten päälle hiljaisen 1.45-1.50-vauhtisen hiitin ja mennyt sitten toviksi katokselle huilimaan. Nyt kun ajoimmekin suoraan hölkän jälkeen alta neljääkymmentä, hevonen ei selvästikään saanut missään vaiheessa kunnolla vauhtia päälle, joskohta epätasainen juoksukin varmasti vähän sotkikin menoa. No, kuitenkin, iso, raskas, isolihaksinen hevonen tarvii selvästi alle enemmän lämmitystä kuin sen muutaman hölkkäkierroksen, koska joka kerta aiemmin varsa on toiseen hiittiin petrannut ensimmäisestä paljon. 

Tiistaille on siis reseptinä alleajoon vanha hyväksihavaittu hölkät + hiljainen hiitti, ja sitten katokselle hengähtämään. Jotkuthan ajavat opparin niinkin että menevät radalle vasta juuri ennen opparia, lämmittävät muutaman kierroksen, ja ajavat itse lähdön heti perään. Mutta Aladdinin kanssa kyllä on toimittava kuten minkä tahansa "oikean" starttihevosen kanssa, kunnon erillinen lämmitys ja vasta hetken kuluttua siitä starttiin. Kylläkyllä, juuri näin se menee. Varusteiden osalta pähkäily vielä jatkuu. Tänään ajoin avovehkeillä viimekertaisten kokolappujen sijaan, ja tämänpäiväisen perusteella ehkä sittenkin laitetaan kokolaput päähän. Korvapolitiikka taas, ääk, haluaisin jättää ne auki koska hevosessa on heti vähän enemmän virtaa, mutta toisaalta huolettaa kuulutukset ym., joita hiittireissuilla ei olla koskaan kuultu. Voi että, on tämä sellaista. Oon mä niin Pro! Amatöörimäistä pähkäilyä!!! Kyllä huomaa että siitä on jo aikaa kun on viimeksi varsaa radalle laitellut :D

Ohhoh. Johan tuli tekstiä. Kyllä huomaa senkin että paineet kasvavat, ajatukset harhailevat! Hirvittää, pelottaa, oksettaa, jännittää. Vielä neljä vuorokautta. Ai elämä mitä tuskaa!!! Nyt varsa saa taapertaa viikonlopun vapaan vietossa ja maanantaina ajetaan sen verran että nähdään kaiken olevan kunnossa tiistaita varten. Tiistain jälkeen Aladdin saakin sitten vetää vähän enemmän henkeä, nyt on menty niin lyhyessä ajassa niin suurin harppauksin eteenpäin että annetaan kasvavan kropan levähtää. Jatketaan sitten taas pikkuhiljaa nousujohteisesti treeniä, tavoite olisi selvittää koekin vielä tämän vuoden puolella mutta siitä päättää Aladdin. Mikään kiire meillä kun ei vielä mihinkään ole.

14.

Aamu alkoi Hevospalvelut K. Itkosen pihaan kurvaamisella. Kyllä hyvä luottoseppä on painonsa arvoinen kultaa :) Niin sai Aladdin etupään repsahtaneet fläpit taas timmiin kuosiin ja tiistainen koitos on siltä osin turvattu! Heppa pääsi operaation jälkeen pellolle käpyttelemään ja viettämään rentoa vapaapäivää. 

Sensijaan huomisen hiittipäivän osalta ilmaantui yllättäviä mutkia matkaan; Hevoskoppimme nimittäin meni keskiviikkoaamuna korjaamolle - molle - molle jarruremonttiin, päivässä piti tulla valmista. No, joka tapauksessa siinä kävikin niin että koppi on vasta huomenaamulla kymmeneltä haettavissa! Ja meidän pitäisi ehdottomasti olla silloin jo heppa kyydissä huristelemassa kohti Teivoa. Kyllä suustani taisi päästä pari kirosanaa kun sen tajusin. Eihän siinä muuten mitään, mutta sopimalleni hiittiseuralle ei valitettavasti sovi myöhäisempi ajankohta :( 

Minkä tässä nyt sitten mahtaa? -Vastaus: Arvatkaa kuka on huomenaamulla kahdeksalta korjaamon ovella kertomassa päivän työjärjestyksen? No MINÄ! Pakko edes koittaa jos saisivat työn tehtyä vähän nopeammin. Voi olla turha toivo mutta en kyllä kotiinkaan aio jäädä istumaan ja peukaloita pyörittelemään. Viimeistelyhiitti volttaus- ym. harjoituksineen nimenomaan kaverin kanssa olisi ollut kyllä meille niin tärkeä! Joten nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin että ehdittäisiin huomenna suunnitellusti Teivoon!!!

13.

						Auts ja apua.... sitä mulla vaan että saatiin sitten oppariin kakkosrata. Ehhehe. Ehhehehe.. Perjantain hiitillä on siis luvassa volttausharjoituksia radalta kaksi :) Pikkasen nousee syke kun katselee tuota lähtölistaa. Mutta Aladdinin kasvattajalla on kaksinverroin jännättävää joten mikäs hätä mulla muka tässä on? :) Ja tuo minun entinen pomokin lähtee tuosta ulkopuolelta, kai se hurauttaa kauheeta kyytiä A:n nenän edestä keulaan niin että meidän varsaparka sekoaa räpylöissään tai jotain :D Voi kamala. Viikko aikaa tuskailla. Jos me ei vaan yksinkertaisesti ollakaan vielä valmiita tähän? Apua. Apua!
						Tänään kävin heinäkuorman purettuani ajamassa Aladdinilla nätin palauttelevan kävely- ja nöpöhölkkälenkin eilisen vetopäivän päälle. Kaikki vaikutti olevan ok, en saanut ainakaan vielä mitään konkreettista syytä perua opparia. Apua. Voihan tässä vielä iskeä vaikka virus, tai mennä jalka katkipoikki tai tähdet mennä väärään asentoon. Elellään siis päivä kerrallaan tiistaita kohti! Sanoinko jo apua?

12.

Huh mikä päivä! Minun piti lähteä ajamaan Aladdinilla vetoja. Ensimmäiseksi pääsin kuitenkin etsimään puuttuvaa vasemman etujalan fläppikenkää pellolta. Löytyi ihan sileästä ruohoisesta kohdasta, ei mistään ojan pientareelta joten ihmetellä sopii miten A oli kengänpoistossa onnistunutkin. No, vetoja oli tarkoitus ajaa ja suunnitelmasta pidetään kiinni, joten ei muuta kuin hepo talliin, kengityspakki esiin ja hommiin. Tulos on tässä:

Ei mielestäni kauheasti häpeä sepän laittamalle :) Mutta säälittävää miten heikot lihakset mulla on, reidet ihan tärisevänä hapoilla :D Hevosen valjastus jatkui ja pian oltiinkin lähtövalmiina. Päätin jättää korvat auki, kun kerran terävyyttä lähdin hakemaan niin haetaan sitten kunnolla! :D Ei muuta kuin verryttelemään. Kerkesin ajaa pari kilometriä hölkkää, kun joku hemmetin metsoteeriräähkäkurppa päätti hyökätä pusikosta Aladdinin nenän eteen. No, siinä lähti sitten oikea etukenkä!! Tai tarkemmin ottaen kengän sisäreuna irtosi ja fläppi lähti sieltä alta pois lärpättäen iloisesti joka askeleella. Mikäpä siinä sitten auttoi, kävelyä kotipihaan, peruutus talliin ja taas leikkimään seppää. En alkanut koko kenkää irrottaa, kunhan senverran väänsin että sain läpsäytettyä fläpin paikalleen, nauloja perään ja avot, uudestaan liikenteeseen. Mielessä kyllä kävi että revin koko kengät hittoon ja lasken ilman kenkiä menemään, mutta onnistuipa se näinkin.

Vedot menivätkin ihan putkeen. Lyhyitä 300m:n teräviä spurtteja pieneen mäkeen lyhyellä palautuksella. Hitain 1.48, nopein 1.21. Ihan mahtava varsa mulla  <3 Häntä tötteröllä pinkoi menemään, ei tarvinnut pyydellä, nautiskella vain, kun Aladdin sai juonen päästä kiinni. Vielä kun saatais sama terävyys siirrettyä radalle niin eipä tässä tarttis muuta kun laskea kilpaa :))) Ja kuitenkin sitten kun loppua kohti tietenkin ajettiin taas hiljaisempia vetoja, ori oli ihan kahdella sormella ajettava eli ei jäänyt turbovaihde silmään. Vitsit mikä mersu mulla! Talliin tullessa meille tosin meinas tulla "pikku tilanne", liittyy noihin avonaisiin korviin, mutta ei siitä sen enempää kun säikähdyksellä kerran selvittiin :) Kyllä mä taas muistan pitkän aikaa miksi yleensä aina laitan joka hevoselta korvat tukkoon.

Eikä siinä sitten muuta kuin peruslaitot, valjaat pois, polle suihkun ja jalkojen kylmäyksen kautta takki päällä pellolle kävelemään. Huomenna täytyy varmaan käydä ajamassa pieni palauttava lenkki jotta näen että hepalla on kaikki ok. Sitten onkin taas perjantaina vuorossa hiittipäivä teivossa. Jälleen saadaan uutta seuraa, saas nähdä millainen hiitti siitä tulee :)

11.

Vapaapäivän aamurapsuttelua.

10.

Apua.... 

Kuskille soitettu. Sain rattaille sen kenet halusinkin mutta pidetään hulluja jännityksessä enkä paljastakaan vielä kenelle arpa lankesi, luette sitten lähtölistoista ;) Kerroin kyllä rehellisesti että mikään ylenmäärin virtava tapaus oriini ei ole, mutta ravi käy ja matkaa ei mittaa. Luotan siihen että varsa suoriutuu tehtävästään kunnialla. :) Nyt sitten voinkin vaikka seuraavaksi kirjautua Heppaan ja ilmoittaa Aladdinin opetuslähtöön... Aika kamalan pelottavaa!!!! :D

9.

Eilen Aladdin sai viettää ansaitun vapaapäivän hyvinmenneen perjantaisen 33-vauhtisen hiitin jälkeen. Tänään valjastin oriin pienellä jännityksellä, kuinka jumissa hevosen kroppa kovasta hiitistä olisi, könkkäisikö mitään jalkaa tms. Huoleni oli turha, niin letkeästi, ryhdikkäästi ja suorassa Aladdin ravasi. Jeejee! Ei ollut merkkiäkään minkäänlaisesta kipeytymisestä, ravi oli heti ensiaskelilta vetreää. Ei kai tässä nyt voi keksiä mitään tekosyitäkään, miksi oritta ei voisi ilmoittaa opetuslähtöön :) Kuskia en ole vieläkään päättänyt. Tiedän ainoastaan, ketkä eivät varmuudella aja mutta jätetään nyt kuitenkin kertomatta. Minulle on syntynyt vuosien varrella jonkinlaisia antipatioita tiettyjä ohjastajia kohtaan, milloin mistäkin syystä. Onneksi hyviä kuskeja on kuitenkin paaaaaljon :) Ehkäpä soitan ja kysyn huomenna paria kaveria, tai ensin tietenkin yhtä, ja jos hän vastaa myöntävästi niin eipä siinä sitten muille enää tarvi soittaakaan :D

Tänään täällä muuten kävi yksi 15v tyttö vähän katselemassa ja kuulostelemassa meidän heppatouhuja. Saas nähdä innostuuko käymään useamminkin, siinä olisi varmasti ihan potentiaalinen apukäsipari noin ensivaikutelman perusteella. Toki mä olen aika tiukka tallipäällikkö, täällä tehdään hommat meidän tavalla ja jos se ei miellytä vaan haluaa olla oman tiensä kulkija niin tuskin meillä kauaa viihtyy. Kymmenen viime vuoden aikana täällä on käynyt aika monta kokeilijaa. Sellaista pitkäaikaista tallityttöä ei vain ole löytynyt. Kai se karsii porukkaa kun täällä joutuu aika itsenäisesti puuhailemaan, ei ole kymmentä teiniä seuranpitäjänä, samoin se että tänne ei tulla ratsastelemaan vaan aika pitkään joutuu tyytymään kaikenlaisiin hanttihommiin pintelinkäärimisestä ja lakaisemisesta karsinansiivoukseen ja valjaidenpesuun ennenkuin luotto on tarpeeksi suuri vaativampiin tehtäviin. No, mutta ei siitä sen enempää, jäädään seuraamaan kuinka tytön käy! :)

8.

                                                                    Hiittipäivä!

Isä leikki puhelimellaan ja otti meistä panoraamakuvan loppuhölkän aikana :)

Menes asiaan, anes mesiaan! Meillä oli tosiaan taas treffit sovittuna, tarkkasilmäiset jo tunnistavatkin, Teivoon yhdeksitoista. Kaverin kanssa viereisiin katoksiin, isosisko ja pikkuveli. Vaikka oikeasti pikkuveli on kyllä siskoaan isompi :) Laiteltiin hevoset rauhassa kuntoon ja lähdettiin radalle. Johan oli upottavan pehmeää!!! Ohhoh, hämmästeltiin ja ajateltiin että tällä radalla riittää kyllä vähempikin vauhti. Ajoin lämmityksen tamman selässä, Aladdinilla oli kuraverkko päässä. En tiedä olisko tarvinnut, ihan hyvin alkukiemurtelujen jälkeen meni edellämenevän selkään kiinni. Taisi olla alkujärkytystä se viimekertainen laukkailu vain... mene ja tiedä. Voltattiin sitten pari rinkiä ja yksi-kaksi-aja. Sellaista 1.45-vauhtia melko tasaisesti läpi, loppua tultiin vähän rivakammin. Kumpikin hevonen oli todella käskettävää sorttia, jatkuvasti sai muistutella että vauhti säilyisi! Liekö sitten isäoriin periyttämää... :) Katokselle tultua ori ei juurikaan puhaltanut, väsynyt se siis ei ollut vaikkakin laiskanvetelä muuten.

Toista hiittiä läksin ajamaan yksin, kaveri ei halunnut ajaa vielä tuplahiittiä tammallaan kun palailevat vasta pikkuhiljaa sairastauolta. Otin ensin kuraverkon pois Aladdinin päästä ja pumpulit korvista. Jotta A. voisi paremmin kuulla minut ;) Vartin verran odoteltuani hyppäsin pukille ja taas latua! Hepo oli heti enemmän kuulolla ja kun käänsin varsan menosuuntaan, se kiihdyttikin ihan mukavasti liikkeelle. Toki sitten alkoi himmailukin taas, mutta pyysin varsaa pitämään vauhtinsa ja ensimmäinen kierros taittui 1.35-vauhtia. Toisella kierroksilla vielä vähän tehostin pyytämistä, murahdellen ja sihahdellen, ja ilahduttavasti varsa vastasi merkkeihini kiristäen tahtia taas loppua kohti. 1.32-vauhtinen toinen rinki, viimeinen puolikas vähän alta kolmeakymmentä. Päälle vielä loppuhölkät ja pois radalta, metsälenkille palauttelemaan. Mutta on tämä kyllä siitä jännä hevonen että ihan sama mitä vauhtia ajat, oli se sitten viittäkymmentä tai kolmeakymmentä, niin yhtä paljon ja usein täytyy muistutella! Täytyy nyt vaan lisätä enemmän vetoja treeniohjelmaan, niistähän sitä terävyyttä pitäisi tulla lisää...

Katokselle saavuttiin ja kun peruutin pojan korvat auki katokseen, se vähän hätäili kun kaviot kopisivat betoniin ja kärryt pitivät omaa ääntään, hyvin kuitenkin päästiin takaisin omalle paikalle :) Nopeasti taas poika palautui, mittasin sykkeet ennen valjaiden riisumista jolloin se oli 72. Pesun jälkeen kymmenisen minuuttia myöhemmin se oli 50, olen todella tyytyväinen!! Ja kyllä tässä nyt vähän sellainen fiilis on, että pitää varmaan alkaa valkkaamaan kuskia opetuslähtöön. Jos ensi viikolla ilmoittaisi niin oppari olisi 4.9. Teivossa. Kukahan (sähäkkä) kuski pienimmillä merkeillä saisi varsan menemään vaadittuja vauhteja, ei tässä kielletystä ajotavasta sakkoja kuitenkaan haluta :)

Ai niin ja kirjataan nyt itsellekin ylös sellainen huomio, että viimeksi kun ajoin avovehkeillä, Aladdin oli mielestäni pörheämpi kuin tänään kokolapuilla. En sitten tiedä, mikä mahtaisi olla se paras ratkaisu varustuksen suhteen...? No, on tässä onneksi aikaa vielä miettiä! Loppuun vielä pari isän ottamaa kuvaa, laatu ei ole huima kun olen ne aika kaukaa otetuista kuvista leikannut ja suurentanut. Hienosti kuitenkin meni tämän päivän hiitti, olen älyttömän tyytyväinen!!!!! 

näytän.urpolta.com

Piiska eteenpäin... Oli ihan pakko! :)

7.

No niin. Taas pari päivää taaksejäänyttä elämää. Eilinen oli Aladdinilla vapaapäivä, ja tänään poika pääsi hölkkäämään normaalin rauhallisen 8km hölkkälenkin. Hevonen ravasi oikein suorana ja letkeästi, vähän vireämpi se saisi olla mutta luotetaan siihen että lunki luonne on kilpahevoselle pelkkää plussaa! :D Huomenna on taas hiittipäivä ja päivän sana on: Selkäjuoksu! Olemme sopineet treffit kaverini kanssa, nyt hiittiseurana on 3v lv-tamma samasta isästä kuin Aladdin, ja nyt harjoitellaankin sitten toisen selässä juoksemista, ei niinkään haeta vauhtia. Tai katsotaan nyt miten homma luonaa, tilanteen mukaan mennään. Mielenkiintoista! :) Jätin äsken oriin yöksi sisälle ensimmäistä kertaa tänä syksynä, saas nähdä miten se vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään, onko polle vireämpi vai ei, onko kankeampi vai ei jne. Raporttia luvassa huomenna :)

6,

Lyhyestä virsi kaunis. Tänään pölläytettiin hiittiä pendolinon kanssa rinta rinnan radanvarsisuoralla. 42-vauhtia 2000m ja hevonen oli aivan normaali oma, hyvä itsensä. Ai kumpi voitti? No pendolino, vielä ;D

5.

Eilen oli aikamoinen sadepäivä. Jonain kuivana hetkenä tarkkailin poikien touhuja ikkunasta. Lopulta oli pakko tarttua kameraan vaikka kuvien laatu ikkunan läpi ei päätä huimaakaan. Tässä kuitenkin kuvasarja Aladdinin ja laidunkaverinsa Laurin puuhista:

"Lähe meneen siitä pahainen kakara!"

 "Okei, okei, mä meen, ei tartte hiiltyä..."

 "Kuka on kingi? Aladdin on kingi!"

 "Anna ny jo vihdoin olla, ei tartte koko ajan kiusata!"

"Plaah, no olkoon."

Kävi siis selväksi että Aladdin näytti taas kaapin paikan 1-vuotiaalle laidunkaverilleen. Tänään oli ohjelmassa ihan perus hölkkälenkki, kaikki oli ok ja huomenna ajellaankin sitten hiittiä kotimaisemissa. Perjantaina olisi tarkoitus lähteä taas radalle harjoittelemaan. Pikkuhiljaa voisi uskaltaa alkaa suunnitella sitä opetuslähtöäkin sit... mutta ei nyt mennä asioiden edelle vaan jatketaan harjoituksia ja toivotaan että Aladdin pysyy terveenä :)

4.

Terveisiä hiitiltä! Käytiin kaverin puten kanssa radalla ajelemassa. Treffit oli klo 11, poikkeuksellisesti emme myöhästyneet kuin muutaman minuutin. Yleensä meitä saa aina odottaa, odottaa, odott.... no joo. Oli luvattu viilenevää, no sen mukaisella vaatetuksella varustauduttiin, mutta taisikin tulla kesän kuumin päivä :D Ei valiteta, ei niitä helteitä liikaa ole tänä vuonna ollut, mutta kyllä varsakin oli selvästi flegmaattisempi kun katokselle porotti aurinko todella kuumasti. Ensimmäinen hiitti ajettiin puten ehdoilla, 1.56 läpi 2000m. Muuten ok mutta tallikaarteessa Aladdin koitti molemmilla kierroksilla sitkeästi pungeta ulkoradoille ja vauhti hukkui aina johonkin. Mitäs me metsäläiset, ei sentään kolaroitu :) Tais olla vauhtikin "liian hiljaista" niin että varsa ei viitsinyt keskittyä sitäkään vähää työntekoon.

Toinen hiitti minun piti ajaa yksin, mutta sainkin yllättäen seuraa radalla olleesta valjakosta. 4v polle joka oli viikkoa aiemmin juossut koelähdön joten kiriapua oli siis luvassa. Kerroin tälle kuskille millaisen hiitin olin ajatellut ajaa, toiveissa oli n. 1.35-vauhti, ja se sopi hyvin. Ajattelin ajaa kaverin selässä tällä kertaa ja kun käänsimme hevoset menosuuntaan, eihän tämä minun kakarani toisen takana osannut juosta vaan naamalle lentävä hiekka sai varsan laukkailemaan. Ensimmäisen kerran koskaan!! Käänsin toiselle radalle ja ajoin toisen valjakon rinnalle, ja vähitellen sai Aladdin vauhdin päälle. Ensimmäinen kierros oli vain noin 1.40-vauhtinen, ja toiselle kierrokselle kiristimme tahtia. Koko toinen kierros taittui aikaan 1.34, josta 1.27 viimeiset 500m, loppuajaksi tuli siis 1.37/2000m ja olin kyllä todella tyytyväinen varsaan! Täytyy vain nyt koittaa päästä ajamaan jonkun kanssa ja kokeilla vaikka huppua päähän jos lentävä hiekka vielä hirvittää.

Kotipihassa koitin ottaa muutaman kuvan ennenkuin päästin oriin laitumelle mutta Aladdin ei ollut pätkääkään kuvaustuulella, tässä parhaimmat  säälittävät otokset:

"Ei tartte kattoo kameraan!"

"No katon sit mut ei vois vähempää kiinnostaa!"

"Äiskä pliiis päästä jo pellolle!"

3.

Kesäkelit ovat näköjään tulleet takaisin! Niin lämmintä että kesti ajaa hevosen shortseissa ja T-paidassa, ihanaa! Tuttavaperhe oli tullut meille katsomaan lastensa kanssa hevosia, ja Aladdinkin sai paistatella suosion keskipisteenä muksujen syötellessä pojalle ruohotupsuja samalla kun harjasin ja valjastin sen. Kaikki kengätkin ovat nyt pysyneet laitumella menossa mukana kun viime viikolla seppä löi etupäähän fläpit kultakengällä. Kaikki oli hevosella siis ok ja lähdin ajamaan muutamia vetoja.

Ensin lämmittelyhölkkäiltiin rennosti muutama kilometri ja sitten otettiin lyhyitä napakoita muutaman sadan metrin pyrähdyksiä lyhyellä palautuksella. Kovin veto oli n. 1.32-vauhtinen, hyvää kyytiä kaksivuotiaalle kotitiellä mäkeen, hiittikärryistä ja ilman sekkiä. Olin taas kerran kuin Hangon Keksi kun tulin oriilla ajamasta <3 Talliin tultua hevonen oli jo täysin palautunut, ja sai viileän suihkun ennenkuin pääsi takaisin laitumelle kävelemään lihaksensa vetreiksi. Mukavaa touhua tämä raviurheilu silloin kun aurinko paistaa tähänkin risukasaan, kyllä tästä varmasti vielä maanpinnallekin taas pudotaan :)

2.

Tänään Aladdinilla oli vuorossa ihan perus hölkkälenkki. Pääsin liikenteeseen vasta puoli kahdeksan jälkeen illalla mutta iltalenkkeily on mielestäni mukavaa! Ei ole itikoita ja ilma on mukavan viileä. Valoisaakin on vielä... Mieheni työvuorojen vuoksi tämä on harvinaista herkkua, yleensä ajan hevoset aina aamupäivisin, mutta nyt mieheni ollessa kesälomalla, vaihtelu virkistää :)

Ajoin siis tutun 12km lenkin. Iso osa reitistä kulkee aivan junaradan vartta pitkin, mutta lunki oriini ei junista piittaa, suhahti ohi sitten nopeaakin nopeampi pendolino tai kolisteli 20 vaunua pitkä tavarajuna. Mukavia, pitkiä, hyväpohjaisia suoria. Pisin suora on 2km, kelpaa päästellä vaikka hiittiä! Hevonen ravasi tasapainoisesti ja halukkaasti, kyllä hyvälle tuulelle tulee kun Aladdinilla ajaa! Viimeiset sadat metrit kotiinpäin kävelin varsan rinnalla ja tulipa taas ikuistettua loppukesän iltahetki puhelimellakin.

1.

Tämä blogi tulee kertomaan Tuhat ja Yksi Tarinaa nyt 2-vuotiaasta lämminveriori Aladdinista. Aladdin liisattiin meille kilpailukäyttöön 2.4.2012. Kevät meni treenatessa, hiitit olivat kovimmillaan 1.40-vauhtisia. Tällä hetkellä tilanne on se että ori vietti kesälomaa laitumella toisen orivarsan kanssa ja treeniin on palattu pikkuhiljaa. Ensimmäinen lomanjälkeinen hiittikin on jo ajettu, se sujui mukavan rennolla tyylillä 1.45-vauhtia. Aladdin on erittäin jaksava ja ravivarma, laukannut ei ole treeneissä vielä koskaan. Luonne pojalla on aivan mahtava, se on rauhallinen, järkevä ja ystävällinen, ja tällaisen hevosen kanssa on todellinen nautinto tehdä töitä. Toivotaan että Aladdin tuo tähän perheeseen tulevaisuudessa sen Taikalampun joka toteuttaa kaikki villeimmätkin toiveemme ja unelmamme! :)