8.

                                                                    Hiittipäivä!

Isä leikki puhelimellaan ja otti meistä panoraamakuvan loppuhölkän aikana :)

Menes asiaan, anes mesiaan! Meillä oli tosiaan taas treffit sovittuna, tarkkasilmäiset jo tunnistavatkin, Teivoon yhdeksitoista. Kaverin kanssa viereisiin katoksiin, isosisko ja pikkuveli. Vaikka oikeasti pikkuveli on kyllä siskoaan isompi :) Laiteltiin hevoset rauhassa kuntoon ja lähdettiin radalle. Johan oli upottavan pehmeää!!! Ohhoh, hämmästeltiin ja ajateltiin että tällä radalla riittää kyllä vähempikin vauhti. Ajoin lämmityksen tamman selässä, Aladdinilla oli kuraverkko päässä. En tiedä olisko tarvinnut, ihan hyvin alkukiemurtelujen jälkeen meni edellämenevän selkään kiinni. Taisi olla alkujärkytystä se viimekertainen laukkailu vain... mene ja tiedä. Voltattiin sitten pari rinkiä ja yksi-kaksi-aja. Sellaista 1.45-vauhtia melko tasaisesti läpi, loppua tultiin vähän rivakammin. Kumpikin hevonen oli todella käskettävää sorttia, jatkuvasti sai muistutella että vauhti säilyisi! Liekö sitten isäoriin periyttämää... :) Katokselle tultua ori ei juurikaan puhaltanut, väsynyt se siis ei ollut vaikkakin laiskanvetelä muuten.

Toista hiittiä läksin ajamaan yksin, kaveri ei halunnut ajaa vielä tuplahiittiä tammallaan kun palailevat vasta pikkuhiljaa sairastauolta. Otin ensin kuraverkon pois Aladdinin päästä ja pumpulit korvista. Jotta A. voisi paremmin kuulla minut ;) Vartin verran odoteltuani hyppäsin pukille ja taas latua! Hepo oli heti enemmän kuulolla ja kun käänsin varsan menosuuntaan, se kiihdyttikin ihan mukavasti liikkeelle. Toki sitten alkoi himmailukin taas, mutta pyysin varsaa pitämään vauhtinsa ja ensimmäinen kierros taittui 1.35-vauhtia. Toisella kierroksilla vielä vähän tehostin pyytämistä, murahdellen ja sihahdellen, ja ilahduttavasti varsa vastasi merkkeihini kiristäen tahtia taas loppua kohti. 1.32-vauhtinen toinen rinki, viimeinen puolikas vähän alta kolmeakymmentä. Päälle vielä loppuhölkät ja pois radalta, metsälenkille palauttelemaan. Mutta on tämä kyllä siitä jännä hevonen että ihan sama mitä vauhtia ajat, oli se sitten viittäkymmentä tai kolmeakymmentä, niin yhtä paljon ja usein täytyy muistutella! Täytyy nyt vaan lisätä enemmän vetoja treeniohjelmaan, niistähän sitä terävyyttä pitäisi tulla lisää...

Katokselle saavuttiin ja kun peruutin pojan korvat auki katokseen, se vähän hätäili kun kaviot kopisivat betoniin ja kärryt pitivät omaa ääntään, hyvin kuitenkin päästiin takaisin omalle paikalle :) Nopeasti taas poika palautui, mittasin sykkeet ennen valjaiden riisumista jolloin se oli 72. Pesun jälkeen kymmenisen minuuttia myöhemmin se oli 50, olen todella tyytyväinen!! Ja kyllä tässä nyt vähän sellainen fiilis on, että pitää varmaan alkaa valkkaamaan kuskia opetuslähtöön. Jos ensi viikolla ilmoittaisi niin oppari olisi 4.9. Teivossa. Kukahan (sähäkkä) kuski pienimmillä merkeillä saisi varsan menemään vaadittuja vauhteja, ei tässä kielletystä ajotavasta sakkoja kuitenkaan haluta :)

Ai niin ja kirjataan nyt itsellekin ylös sellainen huomio, että viimeksi kun ajoin avovehkeillä, Aladdin oli mielestäni pörheämpi kuin tänään kokolapuilla. En sitten tiedä, mikä mahtaisi olla se paras ratkaisu varustuksen suhteen...? No, on tässä onneksi aikaa vielä miettiä! Loppuun vielä pari isän ottamaa kuvaa, laatu ei ole huima kun olen ne aika kaukaa otetuista kuvista leikannut ja suurentanut. Hienosti kuitenkin meni tämän päivän hiitti, olen älyttömän tyytyväinen!!!!! 

näytän.urpolta.com

Piiska eteenpäin... Oli ihan pakko! :)