72.

Seppäleikit jatkuivat tänään kun ensin kävin shoppailemassa Veljekset Luomalta Aladdinille sopivan popon ja sen jälkeen tuumasta toimeen, kenkä jalkaan:

Tästä ei nyt kyllä tullut ihan yhtä hienoa kuin etujalasta, kenkä tulee vähän turhan paljon yli kavion ulkosyrjältä, mutta mä olen ihan innoissani! :D Kuulostaa varmaan kohtalaisen pälliltä sanoa näin mutta en enää muistanutkaan kuinka helppoa kengittäminen oikein on ;) Okei, helppoa ja helppoa, kun on hevonen joka seisoo kuin tatti paikallaan (joka jouduttiin ensimmäiset puoli vuotta rauhottamaan kengitykseen, mutta kummasti on oppi mennyt mussukalla perille), kavioaines on hyvää, eikä isompia asentovirheitäkään ole. Entistäkin enemmän tuntuu siltä, että kyllä tuon oman hevosen voisi välillä itsekin kengittää, muutoinkin kuin pelkkiä irtokenkiä. No joo, katsotaan nyt :)

Yllättävien sattumien summana huomenna aamupäivällä Aladdinilla onkin tiedossa kylpylävierailu Teivoon. Lölli pääsee polskuttelemaan Eko-Hepon vesikävelymatolle, jonka jälkeen saa lämmitellä kankeita lihaksiaan saunassa. Odotan mielenkiinnolla tulevaa visiittiä!!!

71.

Hiittipäivä oli meillä tänään joo. Ja keli siihen ah mitä mainioin, tiskirättejä satoi vaakatasossa päin naamaa. No, me urheat silti uhmattiin luonnonvoimia ja lähdettiin lenkille. Pahimpia tilsoja eliminoidakseni käytin vanhaa kikkaa - rasvaa kavionpohjat kaviorasvalla - vaan heikonlaisella menestyksellä. Sellaisia tykinkuulia kohti naamataulua taas sinkoili että purin vain hammasta ja odottelin sitä todellista Big Bangia keskelle nenää. No, isommilta osumilta onneksi vältyin. Tie oli kertakaikkisen kurja, joten maltillisen tuplahiitin Aladdinilla ajelin, 45- ja 40-vauhtiset kakstonniset. No se on kyllä pohjan eduksi sanottava että nyt ei kopissut, päinvastoin. 

Toisen hiitin loppupuolella pääni ohi viuhahtikin sitten todella iso tilsa, mukanaan Aladdinin oikea takakenkä. Sinkosi syvälle lumiseen ojaan, ja sinne myös jäi. Hetkeä myöhemmin perässä seurasi saman jalan putsi, uskomatonta! Kotimatka sitten hölköteltiin hiljaksiin, mutta paras pito oli selkeästi siinä kengättömässä jalassa kengällisten kavioiden kerätessä aina vaan pahempaa ja pahempaa tilsaa. On tää tyypillistä tuuria, kyllä ne kengät silloin jalassa pysyvät kun ei olisi niin väliksi, ja nyt sitten lentelevät urakalla. Koitin illalla ehtiä vielä paikalliseen "kenkäkauppaan" mutta myöhästyin muutamalla minuutilla. Täytyy hakea uusi kenkä aamulla ja naputella sekin itse kiinni, eihän tässä oikein muukaan auta.

Mutta ei tuo hevonen ihan parhaimmalta mahdolliselta nyt vaan ole viime päivinä tuntunut. Edelleen joku jossain kinnaa, liikkeellelähtö ja ensimmäiset kilometrit ovat kankeita, ja toisella ohjallakin roikutaan. Koitinkin soitella tänään meille vähän lihashuolto-apuja, en kuitenkaan saanut tavoittelemaani henkilöä kiinni. Voi olla että liiottelen orhin pientä kankeutta mutta jotain joka tapauksessa tarvii tehdä ennenkuin ollaan ihan pulassa :)

70.

Kun oli puhe niistä vastoinkäymisistä...

No nyt tuli vastaan yksi pieni. Siis oikeasti pieni, jonka jo näppärästi ratkaisinkin. Eilen tarhasta hakiessa oli uljaan orhini toinen etukenkä mallia banaani, vääntynyt metkasti sisähaaraltaan kavion sisälle, luonnollisesti kaikki sen puolen naulat poikki. Tiedustelin sitten seppäni tilannetta, kun muitakin töitä täällä alkaisi jo olla, varsojen vuolua ja muuta mukavaa, jolloin sainkin kuulla sepän olevan ainakin parin viikon sairaslomalla. WTF? Ei sepän kuulu sairastaa, eikä varsinkaan silloin kun täällä on kenkäkriisi!!! Siispä pöydälle varasuunnitelma numero yksi, kilauta kaverille, tässä tapauksessa kilauta kakkossepälle ja toivo parasta. No, pari puhelua ja ei vastausta. Mitä kummaa, vältteleekö se töitä vai??? No, vastauksen sain myöhemmin illalla kun lopulta sain tämän sepän langanpäähän. Lomalla Lapissa. Seppä. LOMALLA??? Eeei, ei sepän kuulu lomaillakaan, eikä varsinkaan silloin kun täällä on kenkäkriisi!!! No. Tämän sepän kanssa saatiin silti treffit ensi viikolle sovittua, saadaan varsat vuoltua ja hevoset kengitettyä, mutta ennen sitä oli pakko saada päällä oleva tilanne ratkaistua.

Joten ei auttanut muu kuin tarttua itse kengityspakkiin. V*turallaan oleva kenkä pois jalasta kas näin:

Ja sitten ihmettelemään miten oikaista banaani, joka ei kuvasssa kylläkään näytä yhtään banaanilta. Kun ei alasinta ole, tuo kengän muokkaaminen on aina jokseenkin hankalaa.. No, hätä keinot keksii ja Vesan kanssa saatiin kuin saatiinkin kengästä taas kengänmuotoinen! Sitten vasaroimaan, onks tää nyt valmis?:

No ei ole, tietenkään, kotkausta vaille vielä. Ens kerralla muuten sit tarvitaan numeroa suurempi kenkä, tämä jää jo ihan liikaa hevosen alle. Tässä valmis työnäyte:

Aika hyvä tuli, vaikka itse sanonkin :) On muuten tosiasia että jos hommaisin kunnon kengitysvehkeet itselle, alasimet ym., säästyisi vuodessa pitkä penni koska peruskengityksen osaan mielestäni ihan kohtalaisesti. Toki haastavammat viritykset on syytä jättää ammattisepälle mutta kun mitään erikoista kikkailua ei tarvita, joutaisi sitä kengittää hevosensa itsekin. Tai antaisi ammattilaisen kengittää vaikka joka kolmas kerta, saisi oikoa mahdollisia itse tekemiäni virheitä eikä totaalisia katastrofeja pääsisi syntymään. Hmm, tätä sietää miettiä. Seuraavan kerran kun mulla on jostain muutama ylimääräinen satanen, ehkäpä sijoitan ne kengitysvälineisiin :)

69.

Nyt on vietetty Aladdinin kanssa vähän hiljaiseloa, hoitelin keskiviikkoisten harjoitusravien jälkeen oriin jalkoja kotikonstein, ja huomenna taas otetaan tuntumaa työntekoon. Painetta ainakin on äijään kertynyt kun ei meinaa hampaat pysyä kurissa enää ollenkaan ja riimun päähän pujottelu tai Löllin tarhasta ottaminen alkaa käydä taiteesta osumia väistellessä, ja narun päässä on alettu leijua kuten kunnon Oriin kuuluukin :D

Lauantai-illan ratoksi lueskelin tuossa Helmikuun Kilpailukutsuja, ja osuipa siinä silmään mukavannäköinen sarja. 2140m tasoitus kolmevuotiaille enintään 0 euroa tienanneille lämminverisille. Ja ihan loppukuusta, joten tuli vähän sellainen fiilis että pitäisköhän alkaa kuulostella hevosta sillä korvalla että uran avausstartti olisi silloin? Kun varmuudella vastassa ei olisi mitään rutinoituneita vanhempia hevosia vaan kaikki olisivat yhtä aloittelijoita, voisi käydä katsomassa missä oikein sillä hetkellä mennään. No, kuukausi on pitkä aika ja tapahtua voi ennen sitä mitä tahansa, mutta eiköhän tuota starttaamisen mahdollisuuttakin silmällä pidetä :)

Luki siellä lehdykässä muutakin, nimittäin erääntyviä ikäluokkakilpailumaksuja. Täytyy varmaan ottaa yhteyttä järjestäviin ratoihin, kun meille ei ole yhtäkään maksulappusta postiluukkuun vielä kolahtanut vaan kaikki on menneet kasvattajalle. No, nyt tammikuun lopussa erääntyy Kuopio Stakes 2014, ja helmikuussa olisi tiedossa Kasvattajakruunu- ja Kriterium-maksulappuja, ne kolme ainakin on makseltava ehdottomasti. Jos ei muuten niin edes kannatuksen vuoksi ettei tämä Suomen raviurheilu ja ikäluokkalähtöjen palkinnot ihan kokonaan kuihtuisi ;)

*Muoks*  Kurkkasin vähän blogin tilastoja ja siellä oli yllättävä parin päivän takainen kävijäpiikki. Aloin sitten selvittää jälkiä ja selvisihän syykin, meidän valtavan mieletön harjoitusravimenestys oli päässyt Aladdinin kasvattajan kotisivuille uutisiin :D Jos ette ole vielä tutustuneet Birdland Teamin sivuihin, nyt viimeistään on aika. Ja jos haluatte itsellenne ikioman Löllin niin ei muuta kuin tilausvarsaa tekemään, siellähän se Aladdinin emä edelleen majailee ja odottaa tosimielellä kesää ja tulevaa astutuskautta :)

68.

Lähtö 3
1.35 vauhtinen lähtö

1.500 m   35,0/1
1000 m  35,0/1
3. 500 m 35,0/1
v. 500 m 27,0

1. (1) Aladdin Birdland/ Peter Lindroos 32,7

Niin että Forssan harkkareissa taas tänään käytiin harjoittelemassa raviurheilua. Ajettiin tuplahiittiä, ensimmäinen jotain 40-45-vauhtia, ja sit katoksella huilailtiin ja odoteltiin "oikeaa" starttia. Heppa oli todella rauhallinen ja katsoa möllötteli niin lunkisti että sivullisetkin ihmettelivät miten nuori ori voi ottaa niin iisisti. No, tiedättehän te Löllin :)

Varsinaiseen hiittiin oli taas arpa antanut meille ykkösradan, vähän harmitti kun tiesi heti että keulajuoksuhan siitä on tiedossa. Olis kiva ajaa joskus vaikka toisten takana tai kuolemassa. No, ori lähti tututun liukkaasti ja piti helposti keulat, halliten jatkossakin lähtöä pirteästi maaliin saakka. Kyllähän sieltä taas loppusuoralla niitä haasteitakin heitettiin mutta vaivattomasti poika kiristi tahtia kuskin toivomusten mukaan. 

Vaihdettiin siinä muutama sananen ohjastajan kanssa hevosta ottaessa, ja samanhan hänkin oli huomannut mistä minä havainnoin jo lauantain hiitillä, että vähän kankean oloinen oli hevonen vaikka ihan hyvin noin yleisestiottaen menikin. No, hoidellaan vähän kotikonstein ja annetaan pieni hengähdystauko, ja jatkossa ajan kaikki kovemmat ajot muualla kuin omilla kulmilla. Ei vaan ole koko talvena tullut sellaista kunnon joustavaa polannetta tielle jossa vetoja pitäisi ajaa, kopina vaan käy kun siinä laskee, joten nyt se on loppu. Täytyy pakata hevonen pari kertaa viikossa koppiin ja ajella paremmille ajopaikoille, kerta viikkoon radalle ja kerta viikkoon raviseuran hoitamalle suoralle, jospa siellä olisi pohja hevosystävällisempi kuin täällä.

Muutoin kuski kyllä taas oli todella tyytyväinen ja minun jo mentyä hevosen kanssa, oli vielä käynyt isälle vähän kehaisemaankin oritta, oli edelleen sitä mieltä että oikein valoisa tulevaisuus kilpahevosena on tällä nuorukaisella :) No, arvattavasti kotimatka oli taas entistäkin lyhyempi ja nopeampi, pilvissä leijuessa ja suunnitellessa tulevia koitoksia :D

67.

Mun oli ihan pakko tulla raportoimaan :)

Aladdin ansaitsi siitä hyväksytystä koelähdöstään ensimmäisen ikioman loimensa :D

RP-Hevostarvikkeen laatuloimen lahjoittaa meidän raviseura kaikille jäsentensä urallaan ensimmäisen kerran hyväksytyn koelähdön suorittaneille hevosille. Ja meillä sattui käymään tuuri kun valmiiksi teetetyt raviseuraloimet oli jaettu loppuun, joten saimme omamme omilla väreillä ja mittojen mukaan :) Jes,jes, tonne mahtuu sit mukavasti pari hiittivilttiäkin alle. Olen iloinen!! :) Aika huolestuttavaa muuten, kun olen viime aikoina ollut hevosasioiden suhteen enemmän iloinen kuin turhautunut, pettynyt jiiänee. Kyllä sitä vastoinkäymistä varmaan on jo jossain nurkan takana suuntaamassa reittinsä meitä kohti, eihän tää hyvä fiilis nyt jatkuvaa voi olla :)

66.

Rapsakka oli keli tottavieköön kun ajoin tänään Pilvenmäellä hiittiä Aladdinilla. Pakkaslukemat ei likikään aamun veroisia (-29C) mutta viima oli niin pureva että kyllä kummasti taas poskipäitä nipisteli. Maltillisesti siis ajoin, keskiviikkona kuitenkin tullaan taas jo uudestaan radalle. Ainoan miinuksen ori sai pienestä alkukankeudesta, mutta laitetaan poikkeuksellisen vähäisen tarhailun piikkiin, nuo pari turkasen kylmää päivää verottivat normaaliliikuntaa, ja kun yleensä Aladdin viettää yönsäkin tarhassa, en sitä todellakaan raaskinut nyt kolmenkymmenen pakkaseen ulos jättää. No, orhi kyllä vertyi hyvin muutaman hölkkäkierroksen aikana, ja olipa vireä!!! Ihan omituista, jouduin oikein toppuuttelemaan ettei menty liian kovaa! Häntää nosteli vaan pystyyn ja painoi ohjalle, täysin poikkeuksellisen tuntuinen :) Ja se oli kivaa!!! Ei ollut kolmen minuutin munahölkästä tietoakaan :)

Kilpailusuuntaan kun käänsin, hyvä kun kerkesin kellon painaa käyntiin kun jo Lölli porhalsi menemään. Ja kuulkaas tätä: Kun muutama viikko sitten radalla en meinannut oriilla viittäkymmentä kovempaa päästä, nyt sain vain istua ja nautiskella kun Aladdin pirteästi pisteli korvat pystyssä menemään. Okei okei, ei vauhti siis päätä huimannut, vähän alta neljääkymmentä, mutta piiska taaksepäin koko matkan, ja kun vähän löysäsin, ori lopetti 26 viimeisen puolikkaan, ja ei himmailuista ja laiskotteluista tietoakaan! Vitsi, mä olen niin tyytyväinen! Aivan erilaiset otteet alkaa hevosella olla radallakin, mahtavaa, koska kotonahan mitään vitkasteluongelmaa ei ole ollut, rataympäristössä vain on meno ollut monesti tervanjuontia. Alkaako Aladdin vihdoin tajuta jutun juonen? Missään tapauksessa  se ei kuitenkaan siis ollut sen oloinen et olis hermostuksissaan alkanu kuumumaan, vaan iloisesti korvia pyöritellen mennä humpsutteli etiäppäin. Huippumukava fiilis, vaikka siinä vaiheessa olinkin kadottanut jo tunnon vasemman käden sormista lähestulkoon kokonaan :)

                                                             - - - - - - - - - - - - - -

Oli mulla Helmi 2v mukana radalla myös. Sillä ajoin 1.40 läpi 2000m, 1.35 toisen kierroksen. On sen meno vaan jäätävän helppoa, ravi käy kuin koneesta, potkut on voimakkaat, painetta ohjissa sopivasti eli hoputtaa ei tarvi yhtään mutta jarrutkin on parilla sormella käytössä. Ja toi kaks kierrosta tuntuu olevan sille ihan vitsi, jatkais samaa vauhtia ties kuinka kauan. Ja kierros hölkkää ja parisataa metriä kävelyä, ja varsa on katoksella niinkuin ei olis vielä ajettukaan. Mahtava fysiikka, todella jännä nähdä mitä siitä vielä oikein tulee. Että kyllä, oli meillä ihan täydellisen onnistunut hiittipäivä, vaikka näistä ei rahaa maksetakaan niin niitä onnistumisen tunteita senkin edestä :)

65.

Olenpa ahkera, jo toinen postaus tänään :) No, nyt tarjolla pelkkiä talvisia tarhakuvia olkaa hyvä:

  Tyyne vähän vauhdittaa oritta riehumaan :)

 Kukkulan Kuningas

 

 Joku kävi vähän uhoomassa :D

  Oikeesti se on ihan kiltti mussukka :)

64.

Pieni suunnitelmien muutos :) Ajoin Aladdinilla pari päivää sitten suunnitellusti suoralla, ensimmäisen 2000m 1.45 ja toisen 1.37, ja kaikki oli ok. Perjantainahan oli tarkoitus ajaa ratahiittiä mutta koska luvassa on niin kovaa pakkasta, jonka kuitenkin pitäisi lauhtua lauantaiksi, siirsinkin ratakeikan lauantaille. Siitä tulee sitten taas oikein sopiva väli keskiviikon harkkareihin. 

Jäin miettimään ja pohtimaan Vesan kanssa enemmänkin muutamaa edellisen kirjoituksen haasteen kysymystä. Todettiin että mahtaa ihmiset saada minusta himppasen ylimielisen kuvan kun menin heittämään tuota "mullapa on näin hyvä hevonen, minäpä olenkin näin taitava treenari"-juttua. Kirjoitin sen toki pilke silmäkulmassa, mutta totta toinen puoli kuitenkin. Kukapa meistä raviharrastajista ei unelmoisi siitä hetkestään parrasvaloissa, kun joku omavalmennettu hevonen menisi ja voittaisi vaikkapa jonkun V75- tai ikäluokkalähdön suurten ammattitallien huippusukuisten ja huippukalliiden varsojen nenän edestä?

Minä en haaveile siitä että "voi kunpa ylipäätään päästäisiin joskus starttiin, voi kunpa saataisiin ehjä juoksu, kylläpä olisikin eri mukavaa jos saatais edes viimeiset rahat". Joka kerta kun laitan hevosen koppiin ja matkaan raveihin, on ensisijainen tavoite voitto. Oli se sitten Vilppulan jääravit tai Derbypäivä Vermossa, minä lähden voittamaan. Toki osaan tottavieköön iloita myös himmeämmistä mitaleista ja sijoituksista, mutta etukäteen lyötynä en koskaan lähde matkaan. Harva sitä ehkä kehtaa ääneen sanoa mutta minusta se on itsestäänselvyys ja siihenhän velvoittavat jo ravikilpailusäännötkin, voittoon on pyrittävä :)

Tärkeintä on voitto, vaikka sitten koelähdössä ;)

 Mutta kyllä se V5-kakkonenkin sai treenarilta kyyneleet valumaan silmistä :)

63.

 Ohoh. Jopas minä sain pähkinän purtavaksi kun Johanna nakkasi haasteella. En kyllä ollut ajatellut tässä blogissa avautua niinkään itsestäni vaan käsitellä pääasiassa Aladdinia ja kenties raapaisun verran muita hevosia, mutta kaipa tuota voisi koittaa vastailla kysymyksiin raviurheilun kantilta tarkasteltuna... :)

Haasteen säännöt:

Kerro 11 faktaa itsestäsi

Vastaa haastajan 11 kysymykseen

Keksi 11 uutta kysymystä

Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

Kerro bloggaajille että olet haastanut heidät

No, aloitetaan.

1. Ratsastin ensimmäisen kerran neljävuotiaana. Se oli menoa :)
2. Raveihinkin isä erehtyi minut mukaan ottamaan 80-luvun alussa. Olisiko ehkä kannattanut miettiä uudemman kerran? ;)
3. Lähimmälle, Kustaan tallille, oli meiltä linnuntietä matkaa alle kilometri. Kais tiedätte missä mä notkuin?
4. Ensimmäisen oman hevoseni ostin kevättalvella -96. Tuon 1v suomenhevostamman kanssa ehdittiin kokea kaikenlaista, sellaisiakin asioita jotka olisin mieluummin jättänyt kokematta.
5. Opiskelin hevosenhoitajaksi Ypäjällä -96-98. Pari vuotta yhtä suurta ratsastusleiriä, se oli mukavaa ja helppoa aikaa :)
6. BWT-stablen leivissä työskentelin puolisentoista vuotta. Paljon oppeja sain siltäkin ajalta, ja yhden sydänystävän. Anne <3
7. Yksi lyhyessä ajassa suuren vaikutuksen minuun tehnyt hevonen oli juuri BWT:llä, lv-ori Noctifero. Ei ehkä mikään maailmanvalloittaja jalkavaivoineen, mutta muuten aivan mahtava eläin!
8. BWT:llä vietetyn jakson jälkeen leikin hetken aikaa "normaalia ihmistä" ja menin siistiin sisätyöhön leipomoon. Jaksoin sitä kokonaiset 5 kuukautta ennenkuin veri veti takaisin hevosten luo. No, tarttui leipomolta matkaan sentään Vesa :)
9. Nieminen Stable Oy:llä viettämäni vuodet olivat raviurheilua parhaimmillaan. Ravireissuja huippuhevosten kanssa ympäri Suomea ja Ruotsia. Suurkilpailuja toisensa perään, voittajaseremonioita, pokaaleja, kukkapuskia. Toki pitkääkin pidempiä työpäiviä, aikaisia aamuherätyksiä, rapaisia varusteita, viiltäviä pakkasiakin. Mutta ehdottomasti, yksi elämäni parhaita ajanjaksoja. Kiitollisena muistan jokaista hetkeä!
10. Omaa tallia olen pitänyt vuodesta 2001. Hevosmäärä on vaihdellut alun kahdesta pahimmillaan parhaimmillaan kymmenkuntaan. Varsoja on tilallamme syntynyt 10 joista omakasvatteja 7.
11. Huolimatta alalla vallitsevasta tilanteesta usko raviurheilun tulevaisuuteen on kova, joten mahdollisuuksien mukaisessa mittakaavassa hevoshommaan tullaan Vesan kanssa satsaamaan jatkossakin. 

Raveissa -84. Tänks isi :)

Kustaan tallilla -90. Luonto-Veli

 Niitä hetkiä jotka haluaisin mieluummin unohtaa -96. Taijan Tyttö.

 BWT:llä 1999. Noctifero, "Jukka Kultatukka"

 Nieminen Stable Oy Viiala. 2001.

Minä ja passihevoseni Lovely Kemp. Suuri Suomalainen Derby 2001.

 Ensimmäinen omakasvatti Keep The Diamond. 2007.

 Seuraavaksi Johannan kysymykset:

 1. Mikä ärsyttää tällähetkellä eniten hevosharrastuksessa?

- Budjetin pienuus; Olisi ihana satsata tammoille kalliisiin oreihin, ostella mieleisiä varusteita hintalappuun katsomatta jne.

2. Milloin koit viimeksi ahaa-elämyksen, ja mikä se oli? (liittyen hevosharrastukseen)

- Hmm. Vaikea kysymys!! Mä olen niin kaikkitietävä että mikään ei enää yllätä ;D No ei vaan, mutta ei nyt vain tule mieleen. Lisään joskus jos tulee :)

3. Jos sinulla olisi mahdollisuus valita ihan mikä tahansa kuljetuskalusto (auto + traileri, tai ihan hevoskuorma-auto jne) niin millaisen auton/yhdistelmän valitsisit ja miksi? 

- Kyllä se kuorma-auto olisi. Vaikka joku neljän hevosen. Eipä tarttis miettiä mahtuuko kaikki tarpeellinen mukaan, tai saako kaikki hevoset kerralla hiitille kyytiin! Tottahan tässä leikissä se kuorma-autokortti tulis kaupan päälle si? ;)

4. Missä näet itsesi vuonna 2026?

- Eli kolmentoista vuoden kuluttua. No, siellä missä tähänkin saakka, kärryillä tuijottamassa hevonpersettä :D

 
5. Mikä on hevosesi paras ja huonoin piirre/ominaisuus? miksi? 

- No tämä on molempia: Rentous. Hyvähän se, että osataan ottaa lunkisti, ei jännitetä eikä hötkyillä, mutta rajansa kaikella! Toivotaan kuitenkin että sitä terävyyttäkin alkaisi pikkuhiljaa löytyä. Mitä hyötyä siitä on, että hevoseni on nopea ja jaksava, jos se ei kuitenkaan viitsi juosta radalla? Niin ne kaikki kuskit ovat toitottaneet että parhaat kilpahevoset osaavat säästää itseään ja terästäytyvät tosipaikan tullen. Uskotaan niin!!

6. Lempivarusteesi, hevosen varuste tai hoitotarvike/tuote, miksi?

- Ruskeat kilpaohjat ;) No ei, kivat nekin ovat mutta lempivarusteeni on ehkä remmivaljaat. Niillä hevosen saa valjastettua napakasti kärryjen eteen, ei vempu, ei keiku, ei kilkkaa, ei kalkkaa. Ja ihan periaatteestakin vähän vastustan uutta ja vaalin perinteistä, järkyttävää esim. että nykytallitypykät ovat ihan pihalla jos lyöt niille remmivaljaat käteen kun ikinä eivät ole moisia nähneetkään, ponivaljaatkin alkavat olla järjestään pikalukoilla. Huh-huh!!

7. Jos kilpailet, mikä motivoi kehittymään ja kilpailemaan (ratsun tai ravurin kanssa)?

- Raha :D Turha sitä on kieltää, en minä nyt niin paljon nauti huvin vuoksi pakastaa itseäni, uittaa kaatosateessa, olla yltäpäältä kurassa ja ravassa, jos ainoa palkkio siitä on iloinen mieli! Joo, joo, toki myös kunnianhimo ja näyttämisenhalu, mullapa on näin hyvä hevonen, minäpä olenkin näin taitava treenari. Mitä sitä tosiasioita kiistämään. Ja tähän sitten monta hymiötä. Sellaista silmää iskevää :)

8. Jos voisit muuttaa jonkun asian, ihan minkä vain, mitä muuttaisit nykyisestä ja miksi? 

-  Muutama tunti vuorokaudessa lisää ei olisi pahitteeksi :) Ei tarttis yökausia käyttää tämmöisen jonninjoutavan löpinän kirjoittamiseen vaan ehtisi tehdä sen ihan päiväsaikaan :)

9. Jos saisit valita maan, lajin ja hevosen, missä olisit valmentautumassa tai kilpailemassa, mitä lajia ja millä hevosella? Miksi? 

- Kyllä mä Suomessa pysyisin ja lajikin pysyisi raviurheiluna. Ja mitäpä tuota Lölliä pois vaihtamaan, sehän on mun rakas ystäväni!

  
10. Jos joutuisit vaihtamaan hevostasi jonkun ystäväsi/tutun kanssa, kenen tai millaiseen hevoseen vaihtaisit ja miksi? Ei ole pakko nimiä kertoa! :)

- Vaihtaisin kavereiden umpilahjakkaaseen 2v putteorivarsaan :D

11. Mainitse yksi asia, tapahtuma, ihan mikä vain, mitä odotat kaikista eniten vuodelta 2013, ja miksi juuri sitä?

- No tietenkin Aladdinin Kriteriumvoittoa, tarviiko sitä nyt edes perustella?????? 

   - - - - - - - - - - - - - -

Siinäpä niitä oli, höpinöitä ja löpinöitä kerrakseen :) Mä olen nyt vähän tylsä enkä haasta erityisesti ketään koska seuraan niin vähän blogeja, vaan napatkoon tästä ken tahtoo.

62.

Suunnitelmien mukaan on saatu lähipäivät treenailla. Lauantaina ajoin Aladdinilla radanvarsisuoralla triplahiittiä. Tuuli oli joissain kohdissa kinostanut tielle melkoisesti, ja aikamoisilla harppauksilla orhi selvitti pahimmat paikat, säilyttäen silti ravirytminsä. Hevoseen on tullut päivä päivältä enemmän virtaa, ja vaikka se onkin edelleen aivan kahdella sormella ajettava, tietää se silti milloin ja missä kohtaa pitää ottaaa vauhtia. Keskimmäisessä hiitissä saimme taas kirittäjäksi pendolinon, ja kylläpä pinkoi Aladdin palan matkaa haipakkaa ennenkuin otin kiinni :) Ei siis vieläkään voitettu junaa, sitä päivää odotellessa...

Tänään ajelin rennon 10km hölkkälenkin ja kaikki oli edelleen kunnossa. Huomenna vuorossa taas töräyttelyä kotipuskissa, keskiviikko vapaa, torstaina hölkkää ja perjantaina lähdetäänkin ratahiitille. Otetaan tuo 2v Helmikin taas mukaan, se on saanut nyt treenata jo hyvän aikaa terveenä ilman räkäongelmia ja meneekin hyväntuntuisesti. Tätä valjakkoa kuitenkaan EI oteta mukaan:

Vaikka ponilla vauhtia olisikin, taitavat nuo ravikilpailusäännöt kieltää näin pitkälle tiineen tamman kilpailuttamisen ;)

Ja huomenna mulla onkin harvinainen iltavapaa; Ravit on Parasta Paikan Päällä joten suunta kohti Teivoa! Ja ihan ilman lapsia ja miestä, kummallista :) Eräätkin treffit on tosin jo sovittuna joten yksin ei varmasti tarvi aidalla notkua. Johannan kanssa ajateltiin mennä häiritsemään Outia, voiko tän laskea jo jonkinlaiseksi blogimiitiksi? :D Myös monta muuta tuttua hevosta on juoksemassa joten jännitettävää riittää ilman omaakin starttaria :)

61.

Siis hei kattokaas tätä:

Lähtö 3
1.35 vauhtinen lähtö
1.500 m   37,0/1
1000 m  36,0/1
3. 500 m 32,0/1
v. 500 m 30,0

1. (1) Alladin Birdland/ Peter Lindroos 34,1
2. (3) Hot Deals/ Urpo Nummi 34,4
3. (4) Huimani/ Tomi Ojanen 34,4
4. (2) Dash Of Speed/ Veikko Leinonen 34,4

Me voitettiin Forssan harkkareissa! :D Tyylipuhdas keulavoitto, lopussa kuski päästi sen verran että orhi erkani porukasta kevein askelin :D Eikä tätä huikeaa "voittoa" himmennä yhtään se, että kyseessä oli harjoitusravit ja vauhtikin ennalta määrätty :) Liukkaasti lähti Lölli voltista pitäen keulat helposti ja jopa tehden eroa muihin, omituista? No, takasuoralla kuski jarrutteli sen verran että muutkin tavoittivat. Vauhti kiihtyi maltillisesti loppua kohti, ja kun maalisuoran puolivälissä muut kääntelivät hevosiaan "kireihinsä", ei Aladdinilla ollut minkäänlaisia vaikeuksia vastata vaan pirteästi omasta halustaan lopetti viimeiset parisataa ihan juosten. Olipa ihana katsella niin helppoa menoa! Ja ylistys ja kiitos kuskille joka hienosti pysyi ihanneajan pinnassa, kun katselin kovempien lähtöjen tuloksia niin samat tyypit kuin viimeksikin siellä reikäpäinä laskivat tälläkin kertaa kilpaa. Onneksi siis valkattiin nyt tämä vähän köykäisempi lähtö eikä oriin tarvinnut mennä millään muotoa tosissaan kun viimeksi Forssassa koetta ajaessa rata oli raskas ja vauhtikin kovempaa. Kivaa oli, oli kivaa!!! :)

Mutta mua niin ärsyttää, onks toi Allun nimi nyt niin vaikea kirjoittaa oikein? Viime harkkareissa ihan sama virhe, graah. Eihän Aladdin oo mikään ALLADIN perhana! Kas kun ei Illodin! Isäkin kuittaili kun tuloksia oli netistä katsellut, että joku Alladin siellä voitti mutta missäs sun hevoses oli? No niinpä, melkein yhtä ärsyttävää kun kerran yksi aiempi hevoseni voitti, ja kuuluttaja sanoi hevosen kaartaessa voittajaesittelyyn ihan eri hevosen nimen samasta lähdöstä! Räyh, ylivoimaisen vaikeaa, vähän niinkuin Outin hevosen nimen väärinlausunta. No, mutta ei nyt takerruta epäolennaisuuksiin no eiPÄ, pääasia että "ravit" meni hyvin. Seuraaviinkin harkkareihin tehtiin jo kuskin kanssa treffit. Jatketaan samassa sarjassa mutta ajetaan ennen raveja jo eka hiitti alle eli tuplahiittiä kehiin, aletaan vähän kiristää treeniä nääs. Kuski oli muuten kans tosi tyytyväinen, oikein iloisena tuli radalta ja tuumaili että tätä peliä kun maltilla vielä vähän aikaa laittelee, kyllä mukava kilpahevonen vielä tulee! No, siihenhän tässä tähdätään :)

Voittajan on helppo hymyillä :)

 

60.

Nysäks on männy juu:

Meinaan nää oli niitä pitkiä takajalan varvashokkeja... ja kengityksestä aikaa vain 10 päivää. Hups.

59.

Aladdinin valtakunnassa kaikki hyvin! Herra Hevoinen on treenannut mukavin ottein kotipusikoissa, eilen hölköteltiin mukavan rapsakka reilu 16km:n lenkki, tänään huilattiin, huomenna töräytellään vähän vetoja, maanantaina huilataan, tiistaina vedetään taas joku normaali 10-12km hölkkälenkki ja keskiviikkona toivottavasti juostaan Forssan harkkareissa. 1.35-sarjaa kaavailin nyt, kun viimeksi oltiin 30-sarjassa ja "voittaja" meni 23, niin jos tässä kolmevitosessa sit mentäis sinne kolmenkympin kieppeille :) Takavuohiset on ruvella edelleen, ja putsit hiertää ruvet auki joka ajokerralla, mutta paremman näköiset ne jo silti onneksi ovat. Hokkeja tuo orhi kuluttaa kovasti, no turhan kovat on tietkin, mutta onpa myös voimakkaat potkut. Eihän tässä olekuin 10 päivää kengityksestä ja takapään hokit alkaa olla jo ihan loppu. No, hokkikauppaan taas, viimeksi sain sepältä palautetta että olin ostanut vääränlaisia, katsotaan onnistuisinko tälläkertaa paremmin :D

Mutta tähän tarinaa vielä meidän pikkupoikasesta. Reimalla on ikää nyt 7kk ja saatiin Vesan kanssa päähämme aloittaa varsan ajo-opetus. Aina me on varsat aikaisin opetettu, ei siinä mitään uutta, mutta tämänkertainen tyyli on kyllä ihan omaa luokkaansa :) Otin siis Reiman pihatosta talliin, harjasin jne. Laitoin sitten varsalle suitset kuolaimineen ensimmäisen kerran elämässään päähän. No tämä otti ne mukisematta, ja oli niinkuin olis ihan arkipäiväinen juttu. Hyvä poika :) Step two olikin sitten valjaat. Askeltakaan ei varsa ottanut kun laskin silat selkään ja kiinnitin mahavyön. Häntäremmistäkään ei tuumannut yhtään mitään. Katseltiin siinä sitten, toisen töröttäessä kuin tatti, että mikä jottei, laitetaanpa kärrytkin perään. Sama tahti jatkui, varsa katseli rauhassa, ei edes säpsähtänyt, kun aisat ottivat kylkiin ja kieputtelin remmit kiinni. Katsottiin Vesan kanssa toisiamme ja todettiin, jepjep, ei muuta kuin matkaan orhi, naru kiinni riimuun, Vesa narun päähän, minä kärryille, ovet auki, varsa irti, ja menoksi.

                                                                          * * * * * *

 

Ja niinhän siinä kävi että koko muutaman sadan metrin mittaisella lenkillä varsa ei tehnyt yhtään virheliikettä, nätisti taapersi taluttajan kanssa sinne minne pitikin, käännökset sujuivat helposti, ei ensimmäistäkään pomppua, potkua, jumia, ei mitään. Ja oli oikein reipas nuorimies koko ajan :) Hyvä meidän Reima!!! Todettiin siinä että hah, ohjasajoharjoitukset on amatööreille, ja me Pro:than ei semmoseen aikaa hukata ;) Että sellanen tapaus, oltiin kyllä aika kummissamme miten helposti kaikki lopulta sujui :) Harjoitukset jatkuu taas joskus, ei tässä nyt mitään treeniaikataulua sentään vielä suunnitella kunhan menee 1.40-vauhtia toukokuussa :D

Palautettiin sitten poju takaisin pihattoon miettimään mitä hetki sitten tapahtui, mutta ensin käytiin vähän nuuhkaisemassa ponitammaa viereisellä tarhalla. Kasvoi varsa senttikaupalla kun piti näyttää suurelta ja mahtavalta pikkuponisterin vieressä :)

58.

Mullapa onkin nyt 3-vuotias ori! Eilen se oli vielä kaksvee keskentekonen varsa, mutta nyt sen pitäis olla kolmevee hirrrrveen hieno valmis kilpahevonen. No, tuliko siitä yhdessä yössä kilpuri? Tässä tämänpäiväiset puhelimella napsitut kolmevuotiskuvat, päätelkää itse:

"Katson kameraan ja näytän isopäiseltä urpolta"

"Katson poispäin ja näytän pienipäiseltä urpolta"

"Katson pikkupoikia ja näytän puikulapäältä"

 "Leikin kirahvia"

"Tamma? Öööö... mikä se on?"

Että ei - ei siitä yhdessä yössä tullut Suurta ja Mahtavaa Kilpuri-Oria, työtä on sen eteen tehtävä vielä pitkään ja hartaasti :)