140.

Ei hassumpaa, ei lainkaan hassumpaa! :)

Aladdin ja Mikko olivat tänään Teivossa sijalla 5. ajalla 19,0ake. Viikossa parannusta siis 1,6 sek, enkä voi muuta kuin olla tyytyväinen hevoseen! Kärki tosin karkasi, voittaja meni huiman 17,2-ajan, mutta meille noin kovassa lähdössä vitosrahat olivat kuin totossa olisi ollut! Vertailuksi on sanottava että toisen saman sarjan lähdön voittaja ja kakkonen menivät vain 18,7, ja kolmanneksi sijoittunut, 1,9-kertoiminen pelisuosikki Niemisen tallista saman 19,0-ajan kuin Aladdin.

Ei meillä tälläkään kertaa starttiin valmistautuminen mennyt suunnitelmien mukaan, mutta ainaisen vastustamisen kanssa alkaa pikkuhiljaa oppia jo elämään. Ostin mm. upouudet vetopallot jotta eivät H-hetkellä prakaa, niin mitä kävi kun kotona piti niiden kanssa pöläyttää? Naru jäi taas käteen, aika uskomatonta. Tai kun sepän piti tulla perjantaina, seppä ilmoittikin että ka, "Mieheni hommasi meille miniloman Malagaan, olen Espanjassa" ja näinollen ori sai kengät vasta tänä aamuna. Lienee turha edes mainita että kesken edellispäivän viimeistelyjen, toinen takakenkä lopulta kului poikki ja siitä tuli sellainen vekkuli "siipikenkä", molemmat kengän haarat sojottivat suoraan sivuille. Aja siinä nyt sitten hevosella nollanollaa, NOT.

Kaikenlaisista muistakin vastoinkäymisistä huolimatta (autokuskillekin tuli esteitä, kyllä, tarvin autokuskin koska ei, minulla ei ole omaa saamattomuuttani pikku-E:tä) olimme aivan ajallaan lähdössä samalla miehityksellä Teivoon kuin Riksuunkin, poislukien lapset, ja matka onneksi sujui niinkuin pitääkin, Aladdinin kuvaa valvontakameran ruudusta katsellen.

Tähän starttiin meille tuli siis ruokinnanmuutos (VÄHEMMÄN ruokaa), valmennusmuutos (ENEMMÄN liikettä), kengitysmuutos (ENEMMÄN pitoa, VÄHEMMÄN painoa) ja varustemuutos (puolilaput kokonaisten sijaan, vetopallot). Ainakin joku näistä oli onnistunt ratkaisu koska hevonen oli jo lämmityksessä terävämpi kuin koskaan vaikka sillä oli korvat kiinni. 

Lämmitykseen!

Radalta palasi tyytyväinen kuski ja ilmeisesti ihan tyytyväinen hevonenkin, ja yläkatokselle palattiin huilailemaan ja odottelemaan omaa vuoroa. Meillä oli myös suunnitelma B ja kokolaput kyllä mukana mutta todettiin että näillä mennään, ei muuteta mitään ainakaan tässä kohtaa. Jännittävä yksityiskohta katokselta: Aladdin kuopi. Se kuopi! Se osoitti elonmerkkejä! Se otti myös välillä askeleen eteen, välillä taakse. Sehän oli vallan villinä siis! :D Aina vain paremmalla fiiliksellä odotettiin lähestyvää starttia :)

Starttiin valmistautumista. Minä käärin pinteliä jalkaan, Mikko psyykkaa vastustajia. (Tai ainakin pläräilee muuten vaan käsiohjelmaa :) )

"Smile Aladdin, you're in candid camera!" :D

Kyllähän se totuuden hetki sitten taas lopulta koitti. Sinne meni mun Lölli radalle muiden joukossa ja näytti yhtä komealta kuin aina :) Esittelyn jälkeen hevoset kääntyivät auton taakse pruuvistarttiin ja sinne meni Aladdinkin. Pientä kiemurtelua taas oudoksesta  mutta löysi pian oman paikkansa ja lähti aivan hyväksyttävästi ravilla. Varsinaisessa lähdössä ori lähti oikein hyvin, pääsi pudottamaan sisäradalle ja eteen suhahti Koivunen kutossuosikilla. Avaus 15,5 ja ori siis johtavan takana, kuskilla ei mitenkään erityisesti pyynti päällä. Kierros jäljellä Mikko veti korvat auki ja Lölli suorastaan pykäsi eteenpäin! Samassa toisella radalla tuli tilaa ja koska hevonen oli tuntunut makealta, kuski ajoi optimistisesti ja käänsi toiseen ulos. No, siinä meidän varsalla sitten meni taas pasmat sekaisin kun kaistaa vaihtaessa oli pitänyt ottaa vähän kiinni, eikä sitten oikein tajunnut taas lähteä etenemään. Lisäksi toisella radalla meille tuli pikku ongelma, hevonen alkoi painaa sisälle ja vauhti vähän sen takia hukkui kaarteisiin. Suorilla kyllä ravasi hyvin ja varsinkin loppusuoraa tuli taas oikein mukavasti, vaikka viimeisessä kaarteessa näytti jo lyödyltä. Tsemppasi siinä vielä yhden valjakon ohitsekin mutta kärkinelikko oli kyllä auttamatta karannut.

Kuski oli hevoseen oikein tyytyväinen. Suomi kovasti itseään siitä ettei malttanut istua johtavan takana vaan käänsi reissuun kun tilaa tuli ja peli tuntui vetävän. Ei ollut uskonut Koivusen hevosen olevan niin hyvä kuin mitä se oli. Oli myös sitä mieltä että jos olisi jäänyt sisälle, olisi ollut varmasti kolmas-neljäs. Mietittiin vähän mistä sisälle kampeaminen toiselta radalta voisi johtua, mutta ei nyt äkkiseltään mitään erityistä syytä keksitty kun Aladdinin ongelmat ovat olleet tähän saakka lähinnä juuri päinvastaisia. Jonkinverran epävarmuutta oli myös ollut, mutta se mennee reilusti keventyneen etupään piikkiin, pohditaan vielä ennen Suonenjokea tehdäänkö asialle jotain. Toki kengitys oli kovin tuore, aamuinen, joten voihan olla että askeleet osuvat paremmin torstaina kun hevonen on jo tottunut uuteen balanssiin.

Startin jälkeen Aladdin palautui hyvin, se on kyllä iso harmi että se ei suostu ikinä ajon/startin jälkeen juomaan, ei melassivettä, ei maustamatonta. Nopeasti laitettiin hevonen ja kamat kasaan jaetun katoksen seuraavien käyttäjien hönkiessä niskaan, poni koppiin ja Teivonlinnan kahvikupposten kautta kotimatkalle. Voin muuten kertoa että olo oli orpo!!! Aladdin lähti siis Mikon matkassa Hankasalmelle ja seuraavan kerran näen pojan lauantaina. Tai, joo, Toto-TV:stä torstaina mutta ei se silti ole sama asia :') Kotimatkalla valvontakameran ruutu oli surullisen hiljainen ja vain yksinäinen automaskotti piti meille seuraa...