107.

Kulunut viikko on vilahtanut ohi kuin varkain. Eläinlääkärin ohjeiden mukaan mentiin, alkuviikosta kävin ajamassa Aladdinilla nätin hölkkälenkin ja kaikki vaikutti olevan kuten pitääkin. Sopivan vireä mutta rento ori hölkkäili menemään sellaisen 8km ja takaisin talliin tuli kuivanenäinen Lölli. Ei räkävanoja, ei verivanoja nenässä vaan kaikki ok. Tänään sitten lähdettiin Teivoon hiitille. Suunnitelmissa oli 1.35-vauhtinen 3100m ja melkein ihanneajassa Aladdinin kanssa tehtävästä suoriuduttiin. Pari ensimmäistä kierrosta vähän rauhallisemmin ja viimeinen kiihtyvällä tahdilla niin että viimeinen puolikas oli 1.31. Kokonaisajaksi tuli 1.36, ei muuten ole ihan helppoa ajaa noin pitkää matkaa juuri oikealla vauhdilla :D Kovempaakin Aladdin olisi matkalla mennyt mutta en antanut, kun ohjeena oli ajaa hiljainen hiitti. Tämä palveli varmasti hyvin tulevaa tähystystä. Päälle hölkkäkierrokset, ja kävellen Teivonmäki ympäri. Katokseen tultua Aladdin oli kuin kävelyltä tullut, palautui siis tututun nopeasti.

Siitä sitten riisumiset ja pesut, ja olimme klinikalla sopivasti kymmenisen minuuttia ennen omaa aikaamme. Saimme tosin odotella vähän pidempään mutta eipä meillä mikään paniikkikiire mihinkään ollut. Kaikenlaisia potilaita sitä taas näkikin, kaksi aasia, kirjava shettistamma meidän 2,5v tytön rapsuteltavaksi, vempulajalkainen orpovarsa... No, vuoromme tuli ja ei muuta kuin huulipuristin huuleen ja tähystin sieraimeen. Ja toiseen. Ja löydöksiä tasan nolla. Kaikki oli siistiä, kurkunpää, keuhkoputki, ylemmät hengitystiet, nenäontelot. Ei punoitusta, ei rakkuloita, ei eritteitä. Hoito-ohjeeksi saatiin käsky palata normaalitreeniin! On tämä sitten kummallinen juttu. Ainoa mikä viikossa on muuttunut, on se että Aladdin on ollut yötäpäivää ulkona. Todettiin siis, että kyseessä saattaa olla jonkinlainen yliherkkyys, meillä kun käytetään kuivikkeena olkea ja oljessa on aina jonkiverran homeitiöitä, vaikka olisi kuinka huippulaatuista. Ilmeisesti Aladdinin hengitystiet ovat reagoineet siitä ja nyt kun "ongelmatekijä" poistui, myös ärsytysoireet poistuivat. No, mene ja tiedä, mutta nyt meillä on joka tapauksessa käsissämme taas täysin terve hevonen!

...ja sehän tarkoittaa sitä, että siitä jatketaan mihin jäätiin. Ensi keskiviikon Forssan harkkarit, here we come! :)