117.

Teivon terveisiä taas kerran. Aamusella yhdeksän maissa lähdettiin ajamaan Aladdinin ja Keken kanssa kohti Tamperetta, ja perinteinen kymmenen minuuttia myöhästyttiin Ekoheposta. No ei haitannut, kyllähän se Jykä sen tiesi koska me tullaan :) Aladdin suolahuoneeseen hengittelemään suolapölyä ja Keke vesikävelymatolle jumppaamaan.

Keke matolla, kuva viime kerralta:

Kumpikin humma käyttäytyi mallikkaasti ja hoitojen jälkeen siirryttiin kakkosvaiheeseen, Keke koppiin odottamaan kotimatkaa heinäpussi nenän alla ja Aladdin katokseen, valjaisiin ja radalle. Laitoin pelkät avovehkeet ilman sekkiä, perässä hiittikärryt. Ja hups vaan, ei sitten ollut tällä kertaa verkkainen ja vetelä Lölli, vaan oli suorastaan riehumalla häntä tötsällä lepattava Mölli :D Ekan lämmityskiepin jälkeen suunnistin ensimmäiseen vastaantulevaan selkään, tällä kertaa se oli Mäkisen Matti. Kyllähän Aladdin siihen sitten rauhoittui ja tyytyi hölkkäilemään seuraavat neljä kieppiä kaikessa rauhassa. Siitä sitten U-käännös maalisuoralla ja hiitinajoon. Perstuntuma saneli tänään vauhdin, ja sanoisin että 30-vauhdin molemmin puolin ajelin, lopun vähän reippaampaa. Eipä ollut tällä kertaa moitteen sijaa oriin menossa, oikeinkin tyytyväinen olin.

Tosin se tyytyväisyys oli kadota taas katoksella mutta kokosin itseni, käytin hevosen pikapesulla ja talutin klinikalle. Sinne päästyä syke oli laskenut jo alle neljänkymmenen, hyvä. Kimmo tähysti, tähysti ja tähysti. Ensin toista, sitten toista sierainta. Ja taas toista. Ihmettelyä, hämmästelyä, kummastelua, pohdintaa. Lopulta ei voitu todeta muuta kuin että ei toimenpiteitä, jatketaan treeniä normaalisti. Saatiin siis terveen paperit kunnes toisin todistetaan. Hmm. Niin kai sitten, uskotaan kun kerran tohtorisetä niin sanoo :) Ensi viikon harkkarit taidetaan skipata, keskiviikolle on sen verran muita suunnitelmia. Vetoja ja hiitinajoa on joka tapauksessa luvassa, ei tässä nyt lepsuilemaan aleta :)