232.

 Kuva-arvoitus: Missä tässä ollaan?

Aivan oikein. Teivon klinikalla. 

Kyllähän se nyt jo vuosien ja vuosien kokemuksella tiedetään miten meillä suunnitelmat aina menee. No. Nehän tietenkin kusee. Niin siis nytkin. Startin jälkeisenä päivänä Pupun jo ennestään tapaninpäivänä teloma oikea takanen räjähti käsiin.

Jalka oli tulikuuma, turvoksissa ja niin kosketusarka että jo hipaisu riitti saamaan jalan ilmaan ja kiukkuisen hännänviuhtaisun kaupanpäälle. Ensireaktio oli että ou shit - hankkari meni, koska pahin kipupiste oli aivan hankositeen runko-osan kohdalla. Kylmäsin jalkaa raivokkaasti sata kertaa vuorokaudessa yötä päivää, ja kävelytin tammaa. Sainkin jalasta rajuimman kuumotuksen ja turvotuksen kuriin, mutta lämpöero vasemman takasen kanssa oli niin selvä että jopa Vesa sen erotti. Maanantai-aamuna en enää kestänyt vaan soitin klinikalle ja varasin ajan. Sen sainkin nopeasti, jo tälle aamulle, ihanaa! 

Lepuutuksessa lähes tauotta. (Mutta mitä teki blogger kuvanlaadulle?? Tänks!)

Ensin jalka tunnusteltiin läpi käsin. Kavio puristeltiin pihdeillä - ei reaktioita. Sen jälkeen käytiin ulkona taivutuksessa ja juoksemassa. Ontuma oli selkeä. Sitten siirryttiin laitetutkimuksiin, aloitettiin ultralla. Tänk gaad, hankoside ja koukistajajänteet olivat ehjät!!! Sen sijaan jalasta löytyi hieman harvinaisempi oire; staasaantunut eli voimakkaasti laajentunut verisuoni. Röntgenkuvat otettiin vuohisesta ja kaviosta, niissäkään ei mitään moitittavaa löytynyt. Diagnoosiksi siis tuli tulehtunut verisuoni (heh) ja sitämyöten käytännössä koko jalka. 

Tämä tulehdustila on seurausta joulukuisista haavoista jotka eivät vain ole kunnolla parantuneet. Pupuhan sai niihin sulfakuurinkin ja ell katsoi jalan olevan ok ja parantuneen hyvin. Vaan eipäs vain ollutkaan, tulehdus se siellä on muhinut koko ajan ja ottanut pikkuhiljaa yliotteen jalasta. Pahat aavistukset itselläni on ollut siitä jo jonkin aikaa, koska Pupu on lepuuttanut takastaan viime aikoina jatkuvasti. Liikkunut se on koko ajan hyvin, ravannut hyvin, eikä minulla ollut mitään syytä olla uskomatta eläinlääkärin sanaa, kunnossa se on. Mutta tämä perjantainen startti, oikein kova rasitus, oli lopullinen ärsyke sille että jalka kipeytyi todella. 

Kyseessä ei siis ole eläinlääkärin mukaan pikkujuttu, vaan tulehdustila pitkään jatkuessaan voisi levitä myös niveliin, ja sitten oltaisiinkin isossa pulassa. Niinpä nyt Pupu joutuu toistaiseksi täyslepoon, ja se saikin pitkän kortisoni- ja tulehduskipulääkekuurin. Toivotaan että näillä saataisiin tilanne rauhoittumaan!!!! Luonnollisesti höpinät 25. päivän startista voidaan unohtaa. Taukoa tulee lääkeainevaroaikojenkin valossa väistämättä jo vähintään kuukauden päivät, todennäköisesti enemmänkin. Mutta aivan sama, pääasia että saataisiin Pupusen jalka ylipäätään kuntoon, en minä sille sentään vielä tänä keväänä siitosuraa suunnitellut <3