229.

Tätä on nyt tässä koko blogihistorian aikana senverran monta kertaa toivottu, että kurkistetaan vihdoin ainakin pintapuolisesti meidän hevosten jalkojenhoitoon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ennaltaehkäisy on sata kertaa helpompaa kuin varsinainen vammojen hoito. Perusasioiden äärellä siis ollaan, erilaiset kylmä- ja lämminhoidot ovat ykkösenä listalla. 

Aladdin opparin jälkeen kylmäysletkuissa Forssin Mikan tallissa

Kekellä kylmäsavet etusissa, yleensä tosin vedän kyllä polven yläpuolelta alas kavionrajaan saakka.

Näin talvella toimivia ovat erilaiset lumikääreet, paitsi että hups, eihän tuolla ole lunta nimeksikään?! Joten ykkösenä käytössä on kylmäyssuojat. Ne laitan jalkoihin aina vähänkin rankemman treenin jälkeen, ja annan olla käytännössä lähes sulamispisteeseen saakka. Ennen näitä puljasin jääpalapussien kanssa, mutta on sekin sellaista värkkäämistä että kiitos Finn-Tack, näistä suojista en luovu :)

Kylmäämisen vastakohta on siis tietenkin lämminhoidot. Tarkoittaa meillä useimmiten Back On Track-patjoja ja villapinteleitä. Tai akryyli-, fleecestä en juurikaan tykkää kuin korkeintaan patjana. Fleecekääreet kun venyvät käytössä kapeiksi soiroiksi jotka vielä oikein rullaantuvat kapeammaksi. Lisäksi keräävät kaikki purut ja oljet itseensä.

Hiittipäivinä, kun otan hevoset illalla sisälle, sudin jalkoihin useimmiten jotain kevytbliisteriä kuten Speedwaytä tai nykyistä lemppariani, Yrttibliisteriä. Jälkimmäistä jalkoihin harjatessani käytän hengityssuojainta koska yrttibliisterin höyryt käyvät niin kovin henkeen. Yskiminen menee lähes oksentamisen puolelle, niin kamalalta tökötti haisee. Selkään ja muualle lihaksistoon saatan hieroa Greene's-linimenttiä. Plaseboa tai ei, mutta mielestäni siitä on oikeasti hyötyä! Päälle villaloimi oikeata villaa. Arnikageeliä tai Ice Poweria käytän ultraääntä antaessani. Kovempia bliistereitä, kuten Cedar Oilia käytän suhteellisen harvoin. Mutta silloin kun käytän, hankaan senkin bliisteriharjalla, ei mikään pumpulitukolla sively riitä mihinkään :) Kovin vaivaista hevosta en kauaa koita kotikonstein paremmaksi saada vaan silloin tie vie yleensä Teivon klinikalle. En ole piikkikammoinen, ts. mielestäni nivelpiikityksetkin ovat osa ravihevosten arkipäivää. Toki hatunnosto sille jolla on sellaiset alustat ja olosuhteet treenata, että hevoset eivät koskaan vaivaannu :)

Meillä hevosilla on ollut melko harvoin vuohiset ruvella, mutta esimerkiksi putsin hangattua, laitan jalkoihin mielelläni parafiinikääreet. Rullasta vuohiseen kaistale pumpulia joka kostutettu hyvin parafiinilla, muovipussista leikattu palanen päälle ja pintelillä kiinni. Aamulla rupivuohinen on taas kuin vauvan peppu :)

Äitini jäätyä fysioterapeutin hommista eläkkeelle, sain talliini hevosten hoitoa varten pari laitetta. Ultraääni on ollut jo kovassa käytössä, TNS-sähköhoito on vielä korkkaamatta. Ultraääntä olen antanut yhdessä hevosiamme hoitavan eläinfysioterapeutin, Tuulia Luomalan kanssa katsomiimme paikkoihin, Pupulilla mm. rintalihakseen ja kainalon seudulle sekä ristiselkään. Kymmenen kerran sarjat ovatkin selkeästi tuottaneet tulosta. Myös hieronnat ja venyttelyt ovat meillä arkipäivää ja oleellinen osa hevosten hyvinvointia. Hieronnasta meillä vastaavat Tuulia, ja Ekohepon Jyrki Pyykkö.

Kotihoitola

Tuulia hieromassa Kekeä:

Moniko teistä lukijoista muistaa huolehtia tallissaan myös ihmisten ensiavun tarpeesta? ;)

Äh. Eipä tässä meidän jalkojenhoidossa oikein mitään poppakonsteja ole, minä kun en harrasta mitään rahkasammalia enkä kaalinlehtiä :D Jos jäi jotain kysyttävää niin antaa tulla, koitan vastailla :)