lauantai 13. lokakuuta 2012

31.

Voi ei. Kirjoitin jo pitkät jupinat, ja mitä sitten teinkään? Yhdellä väärällä napinpainalluksella pyyhkäisin kaiken kertaheitolla bittiavaruuteen!! Voi kettu sentään! Ja nyt pitäisi muistaa, mitä kaikkea muka-hauskaa sitä tuli äsken kirjoitettua. Hitsin hitsi.  Vaan ei auta, uusi yritys kas tässä:

Aladdin sai tänään uudet kengät jalkaan. Valitettavasti meidän sepältä oli tämän syksyn hittituote, räpylät & snorkkeli, loppuneet, ja jouduimme tyytymään ihan tavallisiin kesäkenkiin. Eteen laitettiin jo kesällä ennen fläppikenkiä hyväksihavaitut puolipyöreät urakengät. Taakse taas tuli kultakengät uralla. Hokkikenkiä harkitsin pienen ohikiitävän hetken ajan, mutta sepän lupauduttua tulemaan suht nopeasti paikalle mahdollisen hokkikelin yllättäessä, päädyin edelleen kesäkenkiin. Toivottavasti se talvi ei sitten iske tänne heti ensi viikolla....

Kehaistava muuten on Aladdinia vähän. Meille tullessaan sen takapään kengät olivat vähän niin ja näin, ja saatesanoiksi saimme hevosen olevan takapäästään hankala kengitettävä. No, sepän työterveyttä varjellakseni hain muutamalla ensimmäisellä kengityskerralla Aladdinille suosiosta klinikalta rauhoittavan Domosedan-geelipötkön joka tehosi oriiseen mainiosti ja kengittäminen sujui kuin tanssi. Kesän mittaan minä tein itse paljon töitä Aladdinin kanssa, vaihdoin takakengistä kuluneita nauloja ja kiristelin kotkauksia. Jo viime kengityskerralla päätin että minähän en koko oriin loppuelämää rahojani rauhoittaviin tuhlaa, ja päätimme kengätä Aladdinin ensimmäisen kerran rauhoittamatta. Kas kummaa, ei virheliikettä hevonen tehnyt, ihan rauhassa, huolella ja hosumatta sai seppä työnsä tehdä, ja samoin kävi tälläkin kertaa. Mitä lie protestoinut aiemmin mutta nyt kaikki käy kuin leikiten. Vanhenee ja viisastuu, ei kai siinä sen kummempaa selitystä voi olla :)

Tokihan uudet menokkaat piti käydä vielä samana päivänä testaamassa, joten hevonen valjaisiin ja matkaan. Hyvin istuivat popot jalkaan, ei moitittavaa sen suhteen :) Muutoin ei voi kauheasti hurraa-huutoja antaa, niin kankeaa ja tönkköä oli meno. Taitaa olla viimeaikojen lomailu jumittanut nuo kertyneet löllimassat, ja saattaapa kintereissäkin polttokohtien arpikudos vielä kiristää, joten paluu normitreeniin täytyy nyt vaan tehdä maltilla hevosta kuunnellen. Mutta mihinkäs meillä tässä kiire, valmiissa maailmassa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti